An Ordinary Life, 2021<\/strong>
Tampereen Taidemuseo 17.6.-15.10.2023<\/p>\n\n\n\n
Fiona Amundsenin (s. 1973, Aotearoa-Uusi-Seelanti) ty\u00f6 tutkii dokumentatiivisten valo- ja filmikuvien tapoja luoda kytkeytynyt, aktiivinen ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 suhde nykyhetkess\u00e4 el\u00e4viin menneiden tapahtumien kivuliaisiin seurauksiin. H\u00e4n tahtoo luoda suhteita tiettyjen historiallisten tapahtumien, todistamisen sosiaalisen vastuun, ja dokumentatiivisen valo- ja filmikuvauksen v\u00e4lille. H\u00e4n editoi julkisiksi tehtyj\u00e4 armeijan tuottamia arkistokuvia yhteen omien nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otettujen valokuvien ja filmiens\u00e4 kanssa, ja tutkii n\u00e4in kuvamateriaalin mahdollisuuksia toimia visuaalisena kuuntelun muotona ja todistaa dokumentatiivisesti kolonialistista ja imperialistista v\u00e4kivaltaa, oli se historiallista tai ei. <\/p>\n\n\n\n
An Ordinary Life<\/em> tutkii Yhdysvaltojen vuonna 1945 toteuttamaa Japanin atomipommitusta. T\u00e4m\u00e4n tarinan kertoakseen taiteilija Fiona Amundsen on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 Kanariya Eishin, Aotearoalla el\u00e4v\u00e4n rokugo-esiintyj\u00e4n kanssa, jonka perhe on Nagasakista. K\u00e4ytt\u00e4en rokugolle tyypillisi\u00e4 kerrontatapoja Eishi muistelee pommien aiheuttamaa tuhoa puhuen isois\u00e4ns\u00e4 kummituksen kanssa, joka oli sotilas pommituksen aikaan.<\/p>\n\n\n\n Fiona Amundsen on taiteen teorian ja historian sek\u00e4 valokuvauksen dosentti Uuden-Seelannin Yliopistossa Aucklandissa. Kanariya Eishi (s. 1976, Japani) on japanilainen rokugo-esiintyj\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00e4 joka toimii Aotearoa-Uusi-Seelannissa.<\/p>\n\n\n\n SOLMAZ DARYANI<\/strong> Solmaz Daryani (s. 1985, Iran) on dokumentatiivinen valokuvaaja joka toimii vaihtelevasti Iranissa ja Iso-Britanniassa. H\u00e4nen ty\u00f6lleen tyypillist\u00e4 on ilmastonmuutoksen ja vesikriisien tutkiminen, keskittyen ihmisiin ja heid\u00e4n suhteisiinsa ilmaston, yhteis\u00f6jen ja kulttuurien kanssa. Uransa alusta alkaen h\u00e4n on luonut useita p\u00e4iv\u00e4kirjamaisia t\u00f6it\u00e4 pitkill\u00e4 aikav\u00e4leill\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen ihmisk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja -ajatuksia niiden sosiaalisissa, kulttuurisissa, uskonnollisissa ja poliittisissa konteksteissa. VELI GRAN\u00d6<\/strong> N\u00e4yttelyn jokainen kuva ja esine on osa sen pirstaloitunutta narratiivia. Traktorinrengas yritt\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 polkuja. Se kertoo jatkuvuudesta - ehk\u00e4 my\u00f6s maanviljelyst\u00e4 - mutta Harvesting Moments<\/em> on my\u00f6s metafora el\u00e4m\u00e4lle ja valokuvaukselle.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ysimittainen sota on taas saapunut Eurooppaan. Olemme uskoneet v\u00e4\u00e4riin profeettoihin ja t\u00e4ten joudumme taas kohtaamaan ihmiskunnan kamalimmat kysymykset - kysymykset joiden luulimme jo j\u00e4\u00e4neen historiaan. Ehk\u00e4 historia ja meit\u00e4 ennen el\u00e4neet puhuvat nyt meid\u00e4n suillamme. He ohjaavat k\u00e4si\u00e4mme ja tahtojamme, vaikkemme toivoisi sit\u00e4. Mist\u00e4 paha tuli - ja onko se t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin?<\/p>\n\n\n\n Videoty\u00f6 Neighbors Grannar<\/em> osoittaa ohikulkijaan. Onko viattomuutta olemassa?<\/p>\n\n\n\n Pieni, viaton lapsi yritt\u00e4\u00e4, kuvassa nimelt\u00e4 The Face I Showed<\/em>, n\u00e4hd\u00e4 samean perint\u00f6peilin sis\u00e4\u00e4n. Lapsi tahtoo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 todellisuuden luonteen - miss\u00e4 on raja meid\u00e4n tiedollemme ja ymm\u00e4rryksellemme?<\/p>\n\n\n\n Voiko \"profeetta\" n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille vaihtoehtoisen tien, polun pois itsetuhoisesta kulttuurista?<\/p>\n\n\n\n HNV COLLECTIVE<\/strong> Atomic<\/em> kertoo er\u00e4\u00e4n tietyn korun tarinan. Pieni, atominmuotoinen hiuskoriste suunniteltiin mittatilausty\u00f6n\u00e4 Yhdysvaltojen armeijan pyynn\u00f6st\u00e4. Se tehtiin kullasta, palladiumista ja trinitiitti-nimisest\u00e4 materiaalaista - New Mexicossa hein\u00e4kuussa 1945 suoritetun ensimm\u00e4isen ydintestin, Trinityn, sivutuotteena luodusta aineesta. Noin kuukausi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Yhdysvallat pudottivat kaksi atomipommia Japaniin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 koristeellinen esine edustaa t\u00e4ydellisen v\u00e4kivallan yhdistymist\u00e4 kauniiseen muotoiluun ja kalleisiin, yleviin ja erityisiin materiaaleihin. Korua on k\u00e4ytt\u00e4nyt Hollywood-t\u00e4hdet ja seurapiirikaunottaret tanssiaisissa ja muissa tapahtumissa, ja toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Miss USA valokuvattiin t\u00e4m\u00e4 eritt\u00e4in radioaktiivinen, eritt\u00e4in vaarallinen koru yll\u00e4\u00e4n. Valokuvat levisiv\u00e4t ymp\u00e4ri maailmaa sanoma- ja aikakausilehdiss\u00e4. N\u00e4yttely tutkii naiselliseksi kauneudeksi puetun propagandan eroa pommien todellisten seurausten kanssa. Koristeen ja sen historian kautta n\u00e4yttely tutkii my\u00f6s kauneutta, v\u00e4kivaltaa, ja katsomisen voimaa.<\/p>\n\n\n\n Video on runollinen matka joka alkaa ja loppuu trinitiitin syntym\u00e4paikassa: New Mexicon aavikossa jossa ydintesti repi atomeja kappaleiksi, pys\u00e4ytti kaikki kellot ja aloitti uuden ajan ihmiskunnan historiassa. Trinitiitin luomishetki oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma inhimillisen ja ep\u00e4inhimillisen historian suhteessa. Nopea ydinr\u00e4j\u00e4hdys on j\u00e4tt\u00e4nyt pitk\u00e4vaikutteisia radioaktiivisia vaikutuksia koko planeetan ekosysteemiin. Atomic<\/em> tutkii n\u00e4it\u00e4 tapahtumia geologisella mittakaavalla sek\u00e4 ajan ett\u00e4 tilan kontekstissa esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meille kuvia ihmistekojen vaikutuksista ja ymp\u00e4rist\u00f6n sinnikkyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n HNV Collectiven muodostaa kolme Helsingiss\u00e4 toimivaa taiteilijaa: Felicia Honkasalo, Akuliina Niemi<\/strong> ja Sinna Virtanen<\/strong>. Kollektiivi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia mediamuotoja ja materiaaleja tutkiakseen taidetta, historiaa ja tiedett\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 aiheita. Heid\u00e4n tutkimuspohjainen ty\u00f6tapansa keskittyy historiallisiin kerrontatapoihin ja tieteellisten faktojen, myyttien ja mielikuvituksen vuorovaikutukseen.<\/p>\n\n\n\n SUSANNE KRIEMANN<\/strong> library for radioactive afterlife (uraninite cycle)<\/p>\n\n\n\n Arkistomateriaaleja, valokuvadokumentteja, kirjallisuutta ja l\u00f6ydettyj\u00e4 esineit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 Pechblende<\/em> tutkii mittakaavojen, l\u00e4heisyyden ja et\u00e4isyyksien ilmi\u00f6it\u00e4 suhteessa radioaktiivisuuteen ja kehoon. Pechblende (saksankielinen sana uraniniitille) -mineraaliin keskittyv\u00e4 hanke j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 tieteellisten ja valokuvallisten prosessien historiaa laboratorioty\u00f6n, arkistoinnin, museoty\u00f6n ja kaivaustoimien toisiinsa liitt\u00e4vien paikkojen kautta. Eritt\u00e4in radioaktiivista ja uraanirikasta uraniniitti\u00e4 louhittiin itsepintaisesti entisen Saksan demokraattisen tasavallan \"Malmivuoristossa\" vuosina 1946-1989, mik\u00e4 lopulta kiihdytti ydinaseiden kehitt\u00e4mist\u00e4 Neuvostoliitossa. Kaivosten myrkyllisyydest\u00e4 ja kaivoksissa toimineiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kohtaamista terveysuhista huolimatta Malmivuorten maisema on nyt muuttumassa rauhalliseksi vuoristomaisemaksi, jossa on vain v\u00e4h\u00e4n tunnistettavia j\u00e4lki\u00e4 edelleen s\u00e4teilevist\u00e4 teollisuusty\u00f6maista.<\/p>\n\n\n\n Oltuaan jo pitk\u00e4\u00e4n huolissan radioaktiivisuuden kirjaimellisesta ja poliittisesta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, Kriemann p\u00e4\u00e4tti ty\u00f6skennell\u00e4 tutkijoiden kanssa useissa museoissa ja arkistoissa Yhsyvalloissa tuottaakseen erilaisia versioita ainutlaatuisesta valokuvan lajista, autoradiografiasta, joka syntyy altistamalla valoherkk\u00e4\u00e4 paperia suoraan uraniniittin\u00e4ytteille. T\u00e4m\u00e4 kameraton valotus tuottaa indeksisen mutta eritt\u00e4in abstraktin kuvan, jossa kummittelevat ikonisen ydinasepilven ja sen sokaisevan valon vaikutelmat.<\/p>\n\n\n\n Galleria Nykyajan katutasossa esill\u00e4 olevassa Pechblende (Prologue) -sarjassa Kriemann k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 analogisia valokuvausmenetelmi\u00e4, mukaan lukien autoradiografiaa, yhdist\u00e4en ne arkistomateriaaleihin. Tavoitteena on visualisoida sit\u00e4, mik\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja silti l\u00e4sn\u00e4 olevaa: radioaktiivisuutta.<\/p>\n\n\n\n Gallerian alakerrassa esill\u00e4 oleva Pechblende (Chapter 1) -kokonaisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joukon museoesineit\u00e4, kuten ty\u00f6kaluja, ketjuja ja vaatteita, jotka yhdess\u00e4 viittaavat uraanin loihinnan myrkylliseen historiaan ja sen vaikutuksiin kaivosty\u00f6ntekij\u00e4n kehoon. Valaisemalla n\u00e4it\u00e4 esineit\u00e4 k\u00e4\u00e4rteisen camera obscuran kautta Kriemann pohtii radioaktiivisuuden aikaperusteista n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja pitkittyneit\u00e4 altistusprosesseja.<\/p>\n\n\n\n Susanne Kriemann (b. 1972, Saksa) el\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6skentelee Berliiniss\u00e4. H\u00e4n on taiteellisen valokuvauksen professori Karlsruhen taide- ja muotoiluyliopistossa (2017-2023) ja yksi Berliinin ABA-taidehankkeen perustaja.<\/p>\n\n\n\n Kriemann tutkii valokuvauksen v\u00e4linett\u00e4 yhteiskuntahistorian ja arkistok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmista. Ajatellen valokuvaa perinteist\u00e4 laajemmin, h\u00e4n pohtii maailmaa analogisena \"tallennusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4\" ihmisen aiheuttamille prosesseille. T\u00e4m\u00e4 on johtanut kysymyksiin radioaktiivisuudesta ja kaivostoiminnasta, arkeologiasta ja hitaasta v\u00e4kivallasta. Kriemannin hankkeissa keskeist\u00e4 on ekologiaan keskittyminen. Saastuneiden alueiden n\u00e4keminen laajoina valoherkkin\u00e4 ryhmin\u00e4 on avain h\u00e4nen ymm\u00e4rrykseens\u00e4 maisemasta. H\u00e4nen ty\u00f6skentelyns\u00e4 poikkeuksellisia piirteit\u00e4 on pigmenttien erottaminen tutkitusta aineesta ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 kuvien tuottamiseen.<\/p>\n\n\n\n NOELLE MASON<\/strong> Noelle Mason (s. 1977, Yhdysvallat) on medioita yhdist\u00e4v\u00e4 taiteilija, jonka ty\u00f6 k\u00e4sittelee valokuvien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 kommunikoida t\u00e4rkeit\u00e4 koettuja tasoja jotka monimutkaistavat keskusteluja Amerikan kulttuurissa esiintyvist\u00e4 traumaattisista tapahtumista. Mason on valmistunut taiteen maisteriksi Chicagon School of the Art Institutessa ja toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuvanveiston dosenttina Etel\u00e4-Floridan yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n X-Ray Vision vs. Invisibility on ty\u00f6kokonaisuus, joka k\u00e4sittelee miten n\u00e4k\u00f6teknologiat vaikuttavat fenomenologisesti dokumentoimattomiin maahanmuuttajiin suhtautumiseen. Projekti sovittelee Amerikan rajalla otettuja kuvia k\u00e4sintehdyiksi esineiksi paljastaakseen miten uudet n\u00e4k\u00f6teknologiat kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kartesiolaisia n\u00e4k\u00f6kulmia tarkastellessaan maata ja kehoa, ja siten vahvistavat Amerikan neokolonistista sosiaalista ja poliittista suhdetta Meksikoon.<\/p>\n\n\n\n ALI AKBAR MEHTA<\/strong> Enemm\u00e4n kuin min\u00e4\u00e4n muuna hetken\u00e4 historiassa, kohtaamme nykyaikaisia rajoja vankileirien, ty\u00f6siirtoloiden ja pakolaiskeskusten muodossa. Hiljalleen maat muuttuvat vankiloiksi, jotka rajoittavat ja pid\u00e4ttelev\u00e4t ep\u00e4toivottuja kehoja. Kansalaisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sivuun turvallisuuden ja riskienhallinnan nimiss\u00e4. Konfliktit ovat en\u00e4\u00e4 vain ty\u00f6kaluja, joilla neoliberaali kapitalismi kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuskaa. T\u00e4llainen v\u00e4kivalta johtaa pitk\u00e4aikaiseen traumaan, avuttomuuteen, ja ep\u00e4varmuuteen, joilla on merkitt\u00e4vi\u00e4 negatiivisia vaikutuksia sosiaalisessa kulttuurissa. Silti, hyperdigisoidussa maailmassa, eri v\u00e4kivallan muodot pysyv\u00e4t n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 tai tunnustamattomina. T\u00e4llaisten kokemusten tunnistaminen ja selitt\u00e4minen on vaikeaa ellemme l\u00f6yd\u00e4 tapoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten v\u00e4kivalta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja miten sit\u00e4 toteutetaan mikro- (interpersonaalisella), meso- (instituutionaalisella) ja makro- (transsosietaalisella) tasolla. Jotta n\u00e4m\u00e4 prosessit voidaan tuntea, niit\u00e4 t\u00e4ytyy tutkia, visualisoida, satirisoida ja haastaa.<\/p>\n\n\n\n Aikana jona v\u00e4kivalta, konflikti ja trauma ovat normalisoitu arkip\u00e4iv\u00e4isiksi tapahtumiksi, Ali Akbar Mehtan ty\u00f6 toimii kriittisen\u00e4 historiallisten narratiivien tarinankertojana. Mehta tuo yhteen paikallisia ja maantieteellisesti kaukaisia n\u00e4k\u00f6kulmia poliittisen maisemamme rakentavista historiallisista narratiiveista, ja n\u00e4in kehottaa yleis\u00f6\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n uudelleen mit\u00e4 tarinoita kerromme ja miten meid\u00e4n tulisi kertoa ne. T\u00e4m\u00e4 tekee yleis\u00f6st\u00e4 passiivisen katsojan sijaan kriittisen todistajan.<\/p>\n\n\n\n Backlight 2023 -valokuvafestivaaleilla on kaksi toistaan vahvistavaa ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 arkistoteosta:<\/p>\n\n\n\n Purgatory Archive<\/strong> Purgatory Archive on v\u00e4kivaltaa ja konflikteja representoivan liikkuvan kuvan arkisto. Sen l\u00e4htein\u00e4 on sotienaikainen arkistomateriaali, elokuvat, dokumentit, mainokset, uutisp\u00e4tk\u00e4t, maisemapanoraamat ja kotivideot jotka esitt\u00e4v\u00e4t v\u00e4kivaltaa kategorioittain erilaisissa muodoissa. Installaatio ja siihen liittyv\u00e4 avoin tietokanta muodostavat jatkuvan arkiston joka kritisoi olemassaolevia mediarepresentaatioita ja v\u00e4kivallan glorifioimista, ja tutkii hegemonisen representaation voimaa visuaalisessa ja elokuvallisessa kieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Purgatory Archive on osa Purgatory EDIT -projektia, joka on \"kokeellinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4generoitu koostepohjainen elokuvallinen kokemus\", ja jota kehitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 virtuaalitodellisuusprojektina.<\/p>\n\n\n\n War List CODEX<\/strong> War List CODEX on laatuaan ensimm\u00e4inen arkisto. Se on kokonaisvaltainen lista kaikista \"sodista, taisteluista, ry\u00f6st\u00f6retkist\u00e4, piirityksist\u00e4, kapinoista, vallankumouksista, pommituksista ja vastarinnoista\" maailmassa vuodesta 3100 eaa. nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Antiikin Egyptin konflikteista Yl\u00e4-Niilin alueella nykyp\u00e4iv\u00e4n sotiin Gazassa, Syyriassa, Sudanissa, Kashmirissa ja Ukrainassa - War List CODEX esitt\u00e4\u00e4 ihmiskunnan historian jatkuvana v\u00e4kivallan ja konfliktin tarinana; planeetanlaajuisena sis\u00e4llissotana.<\/p>\n\n\n\n War List CODEX, sen monissa muodoissaan - arkistona, esityksen\u00e4, julkaisuna, ja nyt verkossa tutkittavana tietokantana - on WAR ROOM ECHO Regarding the Pain of Other Cyborgs -projektin keskeinen komponentti, joka on suunniteltu hybridimuoseoksi, joka on milloinkin arkeologinen kaivaus, sotamuistomerkki tai hauta. Projektin nimi viittaa Susan Sontagin kirjaan \"Regarding the Pain of Others\", jossa Sontag kyseenalaistaa kontekstistaan riistetyn k\u00e4rsimyksen ja tuskan esitt\u00e4misen \"sotavalokuvaamisessa\".<\/p>\n\n\n\n Molemmat arkistot ovat jatkuvia, avoimia verkkoprojekteja ja niit\u00e4 voi tutkia ilmaiseksi mist\u00e4 vain. https:\/\/cruelradiance.aliakbarmehta.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n ANASTASIA MITYUKOVA<\/strong> Anastasia Mityukova (s. 1982, Sveitsi) on Genevassa toimiva visuaalinen taiteilija. H\u00e4n sai valokuvauksen kanditutkintonsa Sveitsin ECAL-yliopistossa vuonna 2018 ja valmistui nykytaiteen maisteriksi HEAD-yliopistossa vuonna 2021. H\u00e4nen taiteellinen ty\u00f6ns\u00e4 tutkii valokuvauksen v\u00e4lineen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. H\u00e4n haastaa t\u00e4t\u00e4 v\u00e4linett\u00e4 dokumentoimista l\u00e4hestyv\u00e4ll\u00e4 tavalla, k\u00e4ytt\u00e4en ker\u00e4\u00e4misen, vertaamisen ja kentt\u00e4tutkimuksen tapoja ja yritt\u00e4\u00e4 purkaa ymm\u00e4rryksemme tietyist\u00e4 tarinoista ja tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1959 Yhdysvaltain armeija rakensi Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tik\u00f6n alle tukikohdan josta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ohjuksia. Ilmastonl\u00e4mpenemisen vuoksi tukikohdan hylk\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen paikalle j\u00e4tetty ydinj\u00e4te alkaa nousta taas pintaan, ja uhkaa Thulen inuiittien ekosysteemi\u00e4. Mityukovan installaatio purkaa osiin tapahtumia ja rikkeit\u00e4: siirtomaa-asennetta, tuhoa ja saasteita, n\u00e4ytt\u00e4en saavuttamatonta ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 todellisuutta.<\/p>\n\n\n\n SUSAN SCHUPPLI<\/strong> Susan Schuppli (s. 1959, Iso-Britannia) on Iso-Britanniassa toimiva tutkija ja taiteilija, jonka ty\u00f6 tutkii ilmastonmuutoksen ja sotien materiaalisia todisteita. Schupplin t\u00e4m\u00e4nhetkinen ty\u00f6 keskittyy oppimaan j\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kylm\u00e4n politiikasta. H\u00e4nen luovia projektejansa on ollut esill\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa, Aasiaa, Kanadaa ja Yhdysvaltoja. Schuppli toimii johtajana Lontoon Centre for Research Architecture, Goldsmiths Universityss\u00e4<\/a> jossa h\u00e4n on my\u00f6s taiteilija-tutkijakumppani ja Forensic Architecture -osaston hallituksen j\u00e4sen. <\/p>\n\n\n\n Schupplin projekti Cold Cases on yhdistelm\u00e4ty\u00f6 videoita ja siihen liittyvi\u00e4 materiaaleja. N\u00e4m\u00e4 videot ja materiaalit tutkivat kylmyyden poliittisia merkityksi\u00e4 eri tapahtumien ja asiayhteyksien kautta, joissa l\u00e4mp\u00f6tilaan liittyv\u00e4t eri\u00e4v\u00e4t kokemukset ja vaikutukset sekoittuvat juridisiin kysymyksiin, ihmisoikeusrikkomuksiin, mutta my\u00f6s vaatimuksiin sosiaalisesta ja ymp\u00e4rist\u00f6llisest\u00e4 oikeudenmukaisuudesta. Analysoimalla sek\u00e4 nykyaikaisia ett\u00e4 historiallisia \"kylmi\u00e4 tapauksia\" n\u00e4m\u00e4 videot tutkivat l\u00e4mp\u00f6tilan taktista roolia tapahtumissa, ja spekuloivat uuden, kylmyyden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n l\u00e4mp\u00f6politiikan noususta. Jokainen n\u00e4ist\u00e4 \"kylmist\u00e4 tapauksista\" paljastaa, miten l\u00e4mp\u00f6tila toimii v\u00e4kivallan rekisterin\u00e4 - v\u00e4kivallan, johon sis\u00e4ltyy ymp\u00e4rist\u00f6kolonialismin, pitk\u00e4aikaisten sosioekonomisten ep\u00e4tasa-arvoisuuksien ja jatkuvan rakenteellisen rasismin perinn\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n ANA\u00cfS TONDEUR Yhteisty\u00f6 ilmastomallintajien Rita van Dingenenin & Jean-Philippe Putaudin, JRC:n, ja Euroopan komission kanssa<\/p>\n\n\n\n Teollisuuden poissaolosta huolimatta Fairin saaren asukkaan k\u00e4rsiv\u00e4t tukehtumisesta. Kun Ana\u00efs Tondeur saavutti saaren, h\u00e4n l\u00e4hetti maantieteelliset koordinaattinsa ilmastomallintajille Rita van Dingenenille ja Jean-Philippe Putaudille (JRC, Euroopan komissio), jotka selvittiv\u00e4t h\u00e4nen kohtaamiensa hiukkasaineiden kulkumatkan. Tutkimalla aineiden kulkurataa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 taaksep\u00e4in ja analysoimalla ihmisist\u00e4 johtuvien ilmansaasteiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 he kykeniv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n hiukkasten luomispaikan. T\u00e4m\u00e4n kulkusuunnan p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4inen m\u00e4\u00e4rittely johti taiteilijan yli tuhannen kilometrin matkalle, jossa h\u00e4n k\u00e4vellen, lautalla, kalastusveneell\u00e4 ja autolla tutki n\u00e4iden antrooppisten meteorien matkaa.<\/p>\n\n\n\n Tondeur kiteytti joka p\u00e4iv\u00e4n valokuvaan taivaasta sek\u00e4 filtter\u00f6im\u00e4ll\u00e4 mustia hiilipartikkeleja joita h\u00e4n l\u00f6ysi maskeista. My\u00f6hemmin tieteilij\u00e4 Putaud otti n\u00e4m\u00e4 partikkelit talteen ja muutti ne musteeksi. Musta hiili on itse asiassa noen sivumuoto, ja nokea on k\u00e4ytetty vuosisatojen ajan intialaisen musteen p\u00e4\u00e4komponenttina. N\u00e4in valokuvat printattiin osittain musteella joka oli luotu kuvaushetkell\u00e4 taivaalla olleista partikkeleista. Ana\u00efs Tondeur (s. 1985, Ranska) valmistui Central Saint Martinin koulusta (2008) ja Royal College of Artsista (2010) Lontoossa. H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Prix Art of Change 21 (2021) ja Ars Electronica Cyber Arts Honorable Mention (2019). H\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on ollut esill\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 instituuteissa kuten Center Pompidoussa Pariisissa, Serpentines Galleriesiss\u00e4 Lontoossa, Bozaissa Brysseliss\u00e4, Biennale Di Veneziassa, Pavillon Frenchiss\u00e4, Kr\u00f6ller-M\u00fcller Museumissa Hollannissa, Dortmund U:ssa ja Museum F\u00fcr Kunst und Gewerbess\u00e4 Saksassa, Spencer Art Museumissa Yhdysvalloissa, Choi Centeriss\u00e4 Kiinassa ja Nam June Paik Art Centeriss\u00e4 Koreassa.<\/p>\n\n\n\n TOSHIO FUKADA<\/strong> 6.8.1945 Toshio Fukada (1928-2009, Japani) kuuli r\u00e4j\u00e4hdyksen l\u00e4heiselt\u00e4 armeijatarvikevarastolta. H\u00e4n n\u00e4ki kiehuvan atomipilven. H\u00e4n kiirehti hakemaan kameransa ja etsim\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n paikan, josta tarkkailla tapahtunutta. N\u00e4m\u00e4 kuvat otettiin hetki\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen 2,6 kilometrki\u00e4 sen syd\u00e4mest\u00e4. Fukada oli kuvan ottaessaan kuusitoistavuotias.<\/p>\n\n\n\n Sodan j\u00e4lkeen Fukada py\u00f6ritti kamerakauppaa ja liittyi valokuvaajaryhm\u00e4\u00e4n nimelt\u00e4 Hiroshiman Atomipommituhon Valokuvaajaliitto, joka perustettiin vuonna 1978. H\u00e4n valokuvasi armeijatarvikevaraston rakennuksia, kun niit\u00e4 purettiin. Fukada lahjoitti negatiivit, joista h\u00e4n oli pit\u00e4nyt kotonaan tarkasti huolta, Rauhan muistomerkkimuseolle vuonna 2004.<\/p>\n\n\n\n EIICHI MATSUMOTO<\/strong> Toisen maailmansodan aikana Eiichi Matsumoto (1915-2004, Japani) toimi valokuvaajana Asahi Shimbun Tokyon p\u00e4\u00e4toimiston julkaisuosastolla, jossa h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 k\u00e4sitteliv\u00e4t useiden japanilaisten kaupunkien pommittamista. Sodan loputtua sanomalehti p\u00e4\u00e4tti julkaista erityisnumeron atomipommeista lehdess\u00e4\u00e4n Scientific Asahi<\/em>. Asahin toimittaja ja Matsumoto matkustivat Hiroshimaan ja Nagasakiin ottamaan kuvia. Vuonna 1945 he valokuvasivat Nagasakia 25.8.-15.9. ja Hiroshimaa 18.-25.9. Matsumoton valokuvien levityst\u00e4 rajoitettiin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4, jotka koskivat graafisen materiaalin julkaisemista ihmisuhreista. Yhden Matsumoton hautapaikasta ottaman kuvan vuoksi prefektuuri suoritti paikalla kaivauksen ja l\u00f6ysi ihmisj\u00e4\u00e4nteit\u00e4 Shukkeienin puutarhassa hein\u00e4kuussa 1987. <\/p>\n\n\n\n Valokuvassa Atomic Shadow n\u00e4kyy Nagasakin armeijatukikohdan puusein\u00e4lle vuonna 1945 ikuistunut sotilaan ja tikapuiden varjo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Backlight 2023 FIONA AMUNDSENAn Ordinary Life, 2021Tampere Art Museum 17.6.\u201315.10.2023 Fiona Amundsen\u2019s (b. 1973, New Zeland) practice explores how documentary photographic and filmic images can …<\/p>","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4253","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4253","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4253"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4253\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4427,"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4253\/revisions\/4427"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/backlight.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/backlight.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/An-Ordinary-Life_Still_-copy_some.jpg\")
<\/a>
The Eyes of Earth, 2014-22<\/strong>
Tampereen Taidemuseo 17.6.-15.10.2023<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nen k\u00e4ynniss\u00e4 oleva projektinsa, The Eyes of Earth<\/em>, on eritt\u00e4in henkil\u00f6kohtainen tarina Luoteis-Iranissa sijaitsevan Urmiaj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6katastrofista. Joitain vuosikymmeni\u00e4 sitten suositusta lomakohteesta on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kuivunut noin 80 prosenttia.
Solmaz Daryani valmistui Azadin yliopistosta tietojenk\u00e4sittelytieteen tutkinnon kanssa vuonna 2011. H\u00e4n jatkoi opintojaan Tanskan media- ja journalismiopistossa (DMJX) vuonna 2020. H\u00e4n alkoi tutustua valokuvaukseen itseoppineena valokuvaajana vuonna 2012 opiskeltuaan itsen\u00e4isesti elokuvataidetta.<\/p>\n\n\n\n<\/a>
V\u00e4\u00e4r\u00e4 Profeetta<\/strong>
Galleria Koppelo 3.6.-2.7.2023
N\u00e4yttely V\u00e4\u00e4r\u00e4 Profeetta<\/em>, kuten monet Veli Gran\u00f6n edelliset n\u00e4yttelyt, tutkii todellisuuden moniluontoisuutta. Se on tietynlainen visuaalisnarratiivinen essee. Monet n\u00e4yttelyn osat viittaavat vuosia sitten olleeseen aikaan. Tarinan vanhimmat osat voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perint\u00f6kirjaston sivuilta kuvasarjassa Uni on<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<\/a>
Atomic, 2020<\/strong>
Galleria Saskia 3.6.-2.7.2023<\/p>\n\n\n\n<\/a>
Pechblende (Prologue)
Pechblende (Chapter 1)<\/strong>
Valokuvakeskus Nykyaika 3.6.-31.7.2023<\/p>\n\n\n\n<\/a>
X-Ray Vision vs. Invisibility<\/strong>, 2020\u201321<\/strong>
Tampereen Taidemuseo 17.6.-15.10.2023<\/p>\n\n\n\n<\/a>
Galleria Saskia 3.6.-2.7.2023<\/p>\n\n\n\n
2016 - jatkuva<\/p>\n\n\n\n
2014 - jatkuu<\/p>\n\n\n\n<\/a>
Project Iceworm<\/strong>, 2019\u2013<\/strong>
Tampereen Taidemuseo 17.6.-15.10.2023<\/p>\n\n\n\n<\/a>
Cold Cases<\/strong>, 2022<\/strong><\/p>\n\n\n\n<\/a>
Carbon Black, 2017-18<\/strong>
Galleria Saskia 3.6.-2.7.2023<\/p>\n\n\n\n
Ekologiseen ajatteluun nojautuen Ana\u00efs Tondeur etsii uutta poliittisen taiteen muotoa. Antropologiaa ja luonnontieteit\u00e4 sek\u00e4 myytinluontia ja uusia mediaprosesseja yhdist\u00e4en h\u00e4n luo tarkkoja narratiiveja ja toimii interaktiivisesti tutkimuksissa joiden kautta h\u00e4n tutkii muita olemassaolon muotoja maailmassa. Valokuvien, installaatioiden tai videoiden kautta h\u00e4n etsii uutta estetiikkaa, jolla uudistaa tapamme n\u00e4hd\u00e4 asioita, ja tutkii syv\u00e4luotaavasti luonnon ja kulttuurin eroja sek\u00e4 ihmisten suhteiden muotoja ei-ihmisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<\/a>
The Mushroom Cloud<\/strong>, 1945<\/strong>
Tampereen Taidemuseo 17.6.-15.10.2023<\/p>\n\n\n\n
Atomic Shadow<\/strong>, 1945<\/strong>
Tampereen Taidemuseo 17.6.-15.10.2023<\/p>\n\n\n\n