Hollantilainen taiteilija Sjoerd Knibbeler voitti Majaoja-säätiön palkinnoista ensimmäisen sijan. Toiselle sijalle sijoittui taiteilija/tutkija Chirag Jindal (Aotearoa-Uusi-Seelanti) taiteilija Alba Zarin (Italia/Thaimaa) kanssa. Kolmannelle sijalle sijoittui videotaiteilija Saana Wang (Suomi).
Majaoja-palkinnon myöntää Majaoja-säätiö. Voittajat julistettiin Related realities -näyttelyn avajaisissa Galleria Himmelblaussa Tampereella 4. syyskuuta 2020.
Backlight2020-näyttelyn tuomaristo, Ariane Koek (Iso-Britannia), Maija Tammi (Suomi), Hannu Vanhanen (Suomi) ja Lars Willumeit (Sveitsi) nimittivät taiteilijat ehdolle Majaoja-palkintoa varten kahdenkymmenenkahden Related Realities -näyttelyssä esillä olevan taideteoksen perusteella.
Raadin kommentit voittaneista töistä:
Ensimmäisen palkinnon voittaja Sjoerd Knibbeler (5000€)
Raati myönsi palkinnon yksimielisesti Sjoerd Knibbelerille (Hollanti), joka näytti poikkeuksellisen upeaa teknistä, konseptuaalista ja esteettistä taitoa sarjassaan Lunacy.
Valokuvauksen runouksellisuutta, tieteellisyyttä, teknologiaa ja siinä käytettävää mielikuvitusta esittelevä sarja on ottanut inspiraatiota avaruusmatkailusta ja eri kuumyyteistä. Kuvaamalla teokset kaukana maanseudulla aidossa kuunvalossa Knibbeler on luonut maagisia mustavalkoisia valokuvia avaruusaluksista, jotka näyttävät tulevan sekä tulevaisuudesta että menneisyydestä. Työssä käytettiin Knibbelerin itsensä käsin tehtyjä pienoismalleja mielikuvituksellisista raketeista, jotka saivat ilmeensä scifiin, muotoiluun ja avaruusmatkailuun liittyvistä kuvista. Yhdistäen näin veistostaidetta ja lavasteiden rakentamista, sarja esittää myös selkeän, mielikuvituksellisen ja erittäin omaperäisen näkökulman Backlightin Related Realities -teemaan, joka näyttää miten taiteilijat ympäri maailmaa tällä hetkellä visualisoivat, ymmärtävät ja tulkitsevat taiteen ja tieteen välistä suhdetta.
Toisen palkinnon voittajat Chirag Jindal ja Alba Zari (2000€ kummallekin)
Toisen sijan jakaa Chirag Jindal (Aotearoa-Uusi-Seelanti) ja Alba Zari (Italia/Thaimaa) erittäin yksilöllisten ja erilaisten töidensä vuoksi, jotka kuitenkin jakavat yhden piirteen: Kummankin työt paljastavat yhteiskunnalliset ja yksilölliset identiteetit jotka piilevät ulkonäön alla.
Chirag Jindalin sarja, Into The Underworld / Ngā Mahi Rarowhenua näyttää laajoja ja yksityiskohtaisia poikkileikkauksia Jindalin kotimaan, Aotearoa-Uusi-Seelannin, maisemista. Kuvissa näkyy realiteetit sekä maan pinnalla että sen alla ja ne ovat kuvattu viimeisintä lidar-teknologiaa hyödyntäen. Nämä valokuvat näyttävät selkeästi, miten uusien teiden ja rakennuksien alle on jätetty laajat laavaluolaverkostot, joissa joskus oli urupā (hautausmaa) ja jotka joskus toimivat sodanaikaisina suojapaikkoina, ja jotka ovat paikallisille māoriyhteisöille wāhi tapu (pyhiä). Nämä valoisat poikkileikkaukset ovat kuin topologisia koepaloja, jotka näyttävät rasismin ja kapitalismin alistavat kynnet jotka rakentavat omaa "kehityksensä" muotoa alkuperäiskulttuurin päälle, tukahduttaen tämän alleen.
Thaimaassa syntynyt Alba Zari opiskeli Italiassa ja New Yorkissa ja elää tänä päivänä Lontoossa. Dokumenttityössään, The Y, hän etsii identiteettiä kadonneelle isälleen, jota hän ei koskaan tavannut. "The Y" viittaa mieskromosomiin sekä merkitsee Zarin kysymykset siitä kuka isänsä todella on hänen etsiessään isäänsä selvittääkseen omat kysymyksensä identiteettiin, rotuun ja kansallisuuteen liittyen. Sarja hyödyntää valokuvausta tutkivana keinona, tarkastellen tieteellisellä tarkkuudella Zarin prosessia luoda isästään kuva eri tiedon muotoja hyödyntäen. Näitä tietoja ovat mm. DNA-tulokset, henkilökohtaiset valokuvat ja tiedonrippeet jotka sallivat hänen rakentaa isästään 3D-mallin, jonka hän myös valokuvaa.
Kolmannen palkinnon voittaja Saana Wang (1000€)
Saana Wang (Suomi) on luonut kahden ruudun äänellisen installaation, 2156, joka on meditatiivinen teos ajan ja tilan luonteesta. Installaatio nivoo yhteen ensi silmäyksellä toisiinsa liittymättömät historialliset tapahtumat, joita edustaa dokumentaariset ja fiktiiviset elokuvat sekä henkilökohtaiset ja löydetyt valokuvat ja sisältö: esimerkiksi Wangin Datongin hiilikaivoksissa vuonna 2014 kuvaamien kaivostyöläisten kohtalot, elokuva torpedoveneen uppoamisesta Pohjanlahteen vuonna 1925, ja Jules Didierin ja Jacques Guiaudauksen maalaus ilmapallon katoamisesta Pariisissa vuonna 1870. Sitomalla yhteen eri tapahtumat, ja nimeämällä teoksen tulevan vuoden mukaan, Saana Wang näyttää että ensi silmäyksellä toisistaan kaukana olevat tapahtumat ovat kaikuja menneistä, nykyisistä ja tulevista tapahtumista ajan ja tilan fyysisten ulottuvuuksien sisällä.